Shoppailun huumaa

Sormet syyhyävät ja mieltä kihelmöi, kun vain ajattelenkin huomista päivää. Sisustusalan ammattimessut ovat jälleen täällä. Pääsen valitsemaan kaikkea ihanaa kauppaan kaikkien iloksi ja "shoppailemaan" oikein sydämen kyllyydestä. Nämä ihanuudet sitten putkahtelevat kauppaan pikkuhiljaa syksyn mittaan. Messuilta saa myös paljon hyviä ideoita toteutettavaksi.

Jotta minä pääsisin messuille, häärii äitini kaupalla. Äiti onkin viimeaikoina autellut kaupalla aikas paljon, joten iso Kiitos siitä.

Tätä ihanuutta ei kaupasta saa, vaikka on sitä usein kysytty :) Tämä pöytä on aarre mökistämme, pinnasta vain on poistettu huikea oranssi maali.. Nyt pöytä palvelee myymälän esillepanopöytänä.

"sul on pokkaa ainakin"

Kauppiaan elämässä on aina välillä näitä low-pointeja ja eilen kauppaa sulkiessani koin niistä yhden; Joku oli kehdannut varastaa minulta lemmikin ruokakupit! Nämä on niitä hetkiä, joita ei toivoisi koskaan tulevan. Tunteet liikkuivat epäuskon ja raivon välillä. Kuten moni tietää, ei tämä yrittäminen mitään rikkaiden touhua ole vaan paljon työtä ja jopa ilman palkkaa. Sitten joku katsoo oikeudekseen viedä sinulta vielä senkin vähän maksamatta, missä on se rehellisyys joka maan perii?

Jottei ihan menisi valitteluksi, niin tässä pari tekelettä, jotka toivottavasti jättävät hyvän mielen :)

Tässä ratkaisu pyykkipoikien säilytysongelmaan

Tähän pussukkaan voit piilottaa vaikka wc-paperit, tosin kuvan paperia ei raaskisi piiloon laittaa

Hyvää viikonloppua kaikille, toivottavasti aurinko paistaa :)

P.s. Meillä on tänään illalla "suostuttelutuokio", kun koitetaan saada sukulaisia rekrytoitua mahdolliseen rakennusprojektiimme, pitäkäähän peukkuja.

Kummipoikaakin käydään moikkaamassa pitkästä aikaa.

Vieraita maapallon toiselta laidalta

Odottelemme jo kuumeisesti miehen sukulaisia Australiasta ja toivomme, että ehtivät meitä tapaamaan. Kaukaa kun tulee ja harvoin käy, on vierailuaika kortilla, pitää ehtiä tapaamaan kaikki sukulaiset saman reissun aikana. Haluaisimme kovasti tehdä heidän kanssaan jotain kivaa (nuorekas vähän alle 60-kymppinen pariskunta), mutta idea-arkku on ihan tyhjä.. Ehdotuksia otetaan ilolla vastaan. Saimme heidän luonaan taannoin aivan kuninkaallisen vastaanoton, olisi kiva tarjota hyviä kokemuksia heillekin. Ihan kaiholla ajattelen muutaman vuoden takaista reissuani ympäri maailman, että melkein voisin mennä ostamaan lippuja.. ai niin, minähän olen yrittäjä tätä nykyä, ehkä sinnittelen vielä pari vuotta ja sitten..

Matkahaaveissa siintää kyllä Amerikan maalle suuntautuva automatkakin. Vanha jenkkirauta alle ja idästä länteen (miksei tietysti toisinkinpäin :)) Route 66 myöden. Kanadassakin olisi kiva käydä..

Mistäköhän nämä matkahaaveet nyt oikein kumpuavat, viestittävätköhän lomantarpeesta?

Talohaaveita

Minulla on paha tapa aloitella projekteja, jotka sitten saattavat jäädä keskentekoisiksi. Elämän isoimmat haaveet ja projektit ovat kuitenkin kaikki joko toteutettu tai ainakin kovasti työn alla. Kummasti elämässä kaikki asiat aina kasaantuu samaan ajanjaksoon, on hetkiä joilloin tuntuu, että elämässä ei tapahdu yhtikäs mitään ja sitten niitä isoja juttuja tunkee yhtäaikaa ovista ja ikkunoista. Jo aiemmin mainitsemani taloasia on nyt päällimmäisenä mielessä ja unelmien kohdekin löytynyt. Nyt pitäisi pystyä päättämään isoista asioista: muutto Helsingistä maalle ja täysin peruskorjattava talo.. Riittääkö, että vaakakupissa on unelmatalo loistavalla alueella ja ihanalla isolla pihalla, vai voittaako helppous. Itse asiassa aika helppo vastaus, nyt vain katsotaan miten asiat etenevät. Jos taloihanuus meille päätyy, tulette kuulemaan vielä paljon aiheesta :)
Liikaa ei uskalla vielä aiheesta hehkuttaa, kun on niin monta keskeneräistä tekijää asiassa.
Olen jo pitkään kaivannut omaa työhuonetta, jottei tarvitsisi ompeluksiaan levitellä olohuoneen pöydällä. Voisi hyvällä omallatunnolla jättää tavarat levälleen ja tarvittaessa vetää oven kiinni.
Lähes päivittäin tulee katsottua asuntoilmoituksia, tosin nyt on selkeästi ihastumisesta kyse, kun selailu on vähentynyt eikä mikään sykähdytä, päinvastoin.
Ajatus muutosta hirvittää ihan jo fyysisen muuton vuoksi. Edellisestä kerrasta on kolmisen vuotta ja sitä edellisen kahden vuoden aikana jopa kolme kertaa. Luulisi, että tavarat olisi muutoissa vähentyneet, mutta tuntuu kuin ne olisivat vain lisääntynet. Aina sitä ajattelee kunnianhimoisesti, että siivoaa nurkat turhasta pakkaamisvaiheessa vaan toisin on käynyt. Muuttovaiheessa ainakin meillä (viimetippaan jättäjillä) on aina niin kova kiire, että tavarat lentävät vauhdilla laatikoihin, eikä suinkaan kierrätykseen tai roskiin minne osa tavaroista joutaisi.
Mietin aina välillä minkälaista elämäni olisi, jos näitä projekteja ei olisi; luultavasti stressaisin niiden puutetta :)

Suut mustikassa..

Nyt on se aika vuodesta, kun leivotaan marjapiirakkaa. Mustikat ovat helppo herkku, vaikka mustikkamaidon muodossa. Vaikka jauhopeukalo en olekaan, saatan joskus yllättää (myös itseni) leipomuksilla. Löysin ihanan mustikkapiirakan reseptin Valion sivuilta. Ohjeessa ihastutti talkkunan käyttö, joka toi mieleen muistoja lapsuuden kesistä. Pikkutyttönä kesälomilla mummun luona syötiin usein välipalaksi talkkunaa, johon oli sotkettu piimää ja tuoreita papan keräämiä mustikoita, nam.

Mustikkapiirakan kuvan olen lainannut Valion sivulta, johon linkki alla. Samaisesta linkistä löydät myös tuon ihanaisen piirakan ohjeen.

http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valio/Keittokirja/Ruokaohje?p_tunnus=4801

Viikon 32 Me Naiset-lehdestä saatoit bongata joitakin tuotteita ylläolevasta kuvasta. Uutuutena oman tuotannon suloiset kannenhatut sekä ranskalaiset raikkaat ja lisäaineettomat vanhan ajan limonadit.

Joulu mielessä...

Kun kesä on kuumimmillaan, me täällä kaupassa pohdimme jo kuumeisesti tulevaa Joulua. Joulupajalta alkaa valmistua pikkuhiljaa uusia ihania tuotteita, joita ennen tietysti myymälä alkaa täyttyä syksyn uutuuksista.

Green Gaten ystävät saavat vielä hetken odotella jännittyneenä uuden kuvaston saapumista nettiin, mutta täällä liikkeessä sitä voi jo käydä ihastelemassa. Kuvasto ei tuota pettymystä tälläkään kertaa, tarjolla on uusia värejä ja tuotteita, vanhaan tuttuun tyyliin.

Oman tuotannon tuotevalikoima saa uusia jäseniä ja toiveitahan otetaan aina vastaan...

Asuntopulmia

Nyt niin ajankohtainen aihe "asuntokauppa" kuumentaa tunteita meidänkin perheessä. Unelma omasta talosta Helsingissä tuntuu suorastaan utopistiselta, etenkin jos et ole miljonääri tai sattunut syntymään rakennusmestariksi.. Meillä vielä unelmatalo ei ole molemmille sama, joka hankaloittaa "sen oikean" löytymistä. Sen verran olemme kaupunkilaisia, että oma koti saisi sijaita julkisen liikenteen saavutettavissa, jotta pärjäisimme yhdellä autolla. Olisihan se jo ekoteko.

Nykyisessä kodissa ei ole mitään vikaa, lähentelee jopa täydellisyyttä meidän mittapuulla, mutta kun se ei ole omakotitalo! Olisihan se niin mukavaa Fazunkin juoksennella omalla pihalla ja tulevaisuudessa lapsien leikkia turvallisesti omalla tontilla. Ehkä se meidän talo kuitenkin odottaa jossakin löytymistään, vaan kun on ihmisen mieli niin malttamaton ;)

Mistä sitten tietää kun "se oikea" löytyy, onko se tunne- vai järkipäätös. Ironista onkin, että TV:n ostoa voi miettiä kauan ja vertailla vaihtoehtoja, mutta taloja (asuntoja) on aina vain yksi laatuaan ja päätökset elämän suurimmasta kaupasta pitäisi pystyä tekemään hyvinkin lyhyessä ajassa. Kun vielä tietäisi mihin suuntaan nuo rahamarkkinat menevät.. tässäkin kohtaa olisi kiva, jos omistaisi kristallipallon :)